Terveydenhuollon suurimpia haasteita, ellei jopa suurin, on ollut jo vuosia lääkäri- ja hoitajapula. Tämä resurssipula on edelleen korostunut korona-aikana, eikä tilanne tule yhtään helpottumaan jatkossakaan. Väestö ikääntyy, sote-uudistus siirtää väistämättä joksikin aikaa fokusta hallintoon, korona-ajan jälkeen on hoitojonot saatava purettua ja samalla hoitoonpääsylupaukset tiukentuvat merkittävästi.

Hoitohenkilöstön käytössä olevien työvälineiden kuntoon saattaminen on selkeä, ja ehkä yksinkertaisin tapa ratkaista resurssipulaa. Onhan lisärekrytointi vaikeaa, kun rekrytoitavia on rajallisesti ja talouden rajatkin tulevat resurssien lisäyksessä vastaan.

Ei ole aikaa tehdä turhaa työtä

Tietotekniikan hyödyntäminen on hoitotyössä aivan välttämätöntä, mutta se myös valitettavasti tuo omia rajoitteitaan tehokkaalle potilaaseen keskittyvälle hoitotyölle. Tietojärjestelmiin kirjautuminen ja potilastietoihin pääsy kestää usein kymmeniä sekunteja, joskus jopa minuutteja. Kirjautumisia on tehtävä työvuoron aikana jopa kymmeniä. Kirjautumiset keskeyttävät potilastyön ja siirtävät keskittymisen tietotekniikkaan. Työasemien ohella sama tapahtuu lääkinnällisten laitteiden käytössä.

Osastoilla on yleensä yhteisessä käytössä olevia työasemia, joilta potilastietoihin pääsee käsiksi. Koska kirjautuminen ja tietoihin pääsy kestää, lääkäri saattaa varata itselleen yhden yhteisistä työasemista. Muu hoitohenkilöstö joutuu jonottamaan muille työasemille, jolloin kirjautumiseen kuluvan ajan lisäksi tulee turhaa odottelua.

Kun hoitotyö on monestakin syystä kiireistä, niin oikeutetusti tuntuu turhalle joutua käyttämään paljon aikaa tietojärjestelmiin kirjautumisiin ja potilastietoihin pääsyyn. Sairaaloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että hoitotyön ammattilaisilla kuluu tähän 20-40 minuuttia työvuoroa kohti. Turhautumisen tunteen ymmärtää. Hoitotyössä pitää pystyä keskittymään potilaaseen, ei tietotekniikkaan.

Kortti- ja kertakirjautuminen säästää merkittävästi aikaa

Tietojärjestelmiin kirjautumista ja potilastietoihin sekä muihin hoitotyössä tarvittaviin tietoihin pääsyä voidaan nopeuttaa ja yksinkertaistaa toimikortti- ja kertakirjautumisratkaisulla. Sen avulla hoitohenkilöstö tunnistautuu järjestelmään toimikorttia ’vilauttamalla’. Järjestelmä myös opetetaan muistamaan käyttäjän tunnukset ja salasanat sekä oikeudet päästä ohjelmistoihin ja tietoihin. Kymmenien sekuntien kirjautuminen ja tietoihin pääsy tapahtuukin muutamassa sekunnissa.

Käytettävyyttä parantava kertakirjautumisratkaisu ei heikennä tietuturvaa, vaan päinvastoin parantaa sitä. Käyttäjältä voidaan pyytää vahvaa tunnistautumista tarpeen mukaan esimerkiksi työvuoron alussa, määräajoin, tietyllä työasemalla tai tiettyyn tietoon pääsemiseksi. Kun salasanoja ei tarvitse muistaa, niin niiden kirjoittamiselle lapuille, työaseman kylkeen tai muuten näkyville ei ole enää tarvetta. Työasemat saadaan aidosti monenkäyttäjän työasemiksi, kun käyttäjänvaihdot tapahtuvat korttia vilauttamalla. Turhat edestakaisin kulkemiset saadaan vähemmälle, kun kesken jäänyttä työtä voi jatkaa millä tahansa toisella työasemalla.

Edellä jo viitattuihin sairaaloissa tehtyihin tutkimuksiin pohjautuen toimikortti- ja kertakirjautuminen säästää hoitohenkilöstöltä aikaa 20-40 minuuttia työvuoroa kohden. Tällä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, mutta myös merkittäviä hoitotyön laatua ja työtyytyväisyyttä kohentavia vaikutuksia.

Mobiilityövälineiden käyttö kannattaa

Terveydenhuollossa on käynnissä mobiilivallankumous. Entistä useampia hoitotyötä helpottavia sovelluksia voidaan käyttää mobiilityöasemilla. Tämä omalta osaltaan säästää merkittävästi aikaa, kun potilastietoja ei tarvitse kirjoittaa lapuille ja kävellä osaston työasemille niitä järjestelmiin syöttämään, tai käydä potilastietoja aina joka välissä työasemilta tarkistamassa.

Mobiilityöasemien käytön lisäämiselle on kuitenkin ollut hidastavia tekijöitä. Mobiilien hankkiminen kaikille hoitotyötä tekeville on kallis investointi, eikä niiden liittäminen potilastietojärjestelmiin ole ollut kovin helppoa. Kertakirjautumisratkaisu auttaa tässäkin. Sen avulla mobiilit työasemat saadaan toimimaan järjestelmän osana samalla tavalla kuin muutkin työasemat. Kirjautumiset, tietoihin pääsyt ja käyttäjävaihdot tapahtuvat korttia vilauttamalla. Sen myötä mobiilit saadaan aidosti yhteiskäyttöisiksi.

Tällä tavoin mobiilivallankumous on nopeastikin toteutettavissa. Niitä voidaan ottaa yhteiskäyttöön joko henkilökohtaisina laitteina työvuorokohtaisesti tai osastokohtaisina laitteina käytettäväksi aina työtehtävien niin vaatiessa. Investoinnin suuruus laitemäärissä on ehkä noin kolmasosa verrattuna siihen, että hankittaisiin kaikille oma laite. Merkittävää säästöä saadaan myös ohjelmistolisenssien kuluissa, mutta ennen kaikkea hoitotyön tehokkuudessa.

Merkittävä työajan säästö vähentää rekrytointitarvetta

Terveydenhuollon alueella on resurssipula. On jo vuosia puhuttu lääkäripulasta ja hoitajapulasta, eikä tilanne ole yhtään helpottumassa. Yksinkertaisin ratkaisu olisi palkata lisää henkilökuntaa. Ongelma saadaan ratkaistua rahalla ja sitähän pitää löytyä, kun on näin tärkeästä asiasta kyse. Näin ei kuitenkaan ole, sillä osaavaa hoitohenkilöstöä ei vain ole rekrytointitarvetta vastaavasti saatavilla, ei edes rahalla.

Työvälineet kuntoon laittamalla saadaan työaikaa säästettyä niin paljon, että pääosa lisärekrytoinnin tarpeesta tulee hoidettua. Tutkimuksiin pohjautuvat laskelmat kertovat, että esimerkiksi tuhannen hoitohenkilön organisaatiossa uuden teknologia avulla saadaan korvattua yli 50 uuden hoitohenkilön rekrytointitarve. Käytännössä kaikki sairaanhoitopiirimme ylittävät tuon hoitohenkilöstörajan, pääosa moninkertaisesti ja parhaimmillaan parikymmenkertaisesti.

Valtakunnallisella tasolla pelkästään julkishallinnon erityisterveydenhuollon alueella puhutaan aivan valtavista lisäresurssitarpeista. Työvälineet kuntoon saattamalla voidaan korvata lähes 5.000 hoitohenkilön rekrytointitarve. Kun mukaan lasketaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeet, niin voidaan perustellusti sanoa, että olemme työvälineet kuntoon saattamalla ratkaisemassa valtavaa valtakunnallisesti merkittävää resurssipulaa. Perusterveydenhuollon alueella on noin 50% enemmän hoitohenkilöstöä kuin eritysterveydenhuollossa, ja sosiaalitoimessa toinen mokoma.

Koheneva työtyytyväisyys vähentää alanvaihtohalukkuutta

Tehtyjen tutkimusten ja haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että uusien työvälineiden käyttöön ottamisella hoitohenkilöstön turhautuminen ja stressin tunne on saatu laskemaan 40 prosentilla. Kun hoitotyön ammattilaisten kertoman alanvaihtohalukkuuden keskeisiä syitä on jatkuva kiire ja varsinaiseen potilastyöhön keskittymisen mahdollisuuden puute, niin uuden teknologian mukanaan tuoma työtyytyväisyyden kohentuminen on omalta osaltaan vähentämässä uusien rekrytointien tarvetta.

Valtavat taloudelliset hyödyt ja yksi resurssipulan ratkaisuista

Resurssipulan ratkaisun ohella uuden teknologian hyödyntämisellä on myös valtavat taloudelliset vaikutukset. Pelkästään erityisterveydenhuollon lähes 5.000 hoitotyön ammattilaisen lisärekrytointitarpeen vähennys merkitsee lähes 300.000.000 euron vuotuisen säästön määrää – siis 300 miljoonaa euroa. Keskimääräisen sairaanhoitopiirin osalta puhutaan yli 200 ammattilaisen rekrytointitarpeen vähenemisestä ja lähes 15 miljoonan euron vuotuisista säästöistä.

Kun erityisterveydenhuollon lisäksi arviointiin otetaan mukaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarpeet sekä pelastustoimi, niin olemme tekemisissä tulevien hyvinvointialueiden osalta aivan keskeisen merkittävästä rahoitustarpeeseen vaikuttavan asian kanssa.

Merkittäviä muita hyötyjä: potilasturvallisuus ja tietojen ajantasaisuus

Kortti- ja kertakirjautumisella saavutetaan hyötyä myös potilasturvallisuuteen. Kun potilastietojen syöttäminen järjestelmiin on helppoa ja nopeaa, niin niitä ei tarvitse kirjoittaa paperille ja päivittää ’sopivassa välissä’ tai työvuoron päättyessä. Ajan tasalla oleva tieto on siten kaikkien käytettävissä, mikä parantaa potilasturvallisuutta.

Terveydenhuollon resurssipula. Lääkäripula. Hoitajapula. Niihin on olemassa monia ratkaisumalleja, joista useat ovat vuosien työn ja kehittämisen takana. Uuden, jo olemassa ja käytössäkin olevan, teknologian hyödyntäminen on nopea ja melko helppo tapa ratkaista pulaa. Miksi tätä keinoa ei hyödynnettäisi? Nyt heti. Ota yhteyttä, niin kerromme kuinka sinun organisaatiosi saa hyötyjä.